Pölen kätköjen jäljillä!

Tällä viikolla on partiokerhossa ehditty taas yhtä ja toista! Kerhotoimintaa on tutuksi tulleen metsäympäristön sijasta järjestetty tällä kertaa Kimmonpuistossa ja päiväkoti Käpylinnassa. 

Alkuviikosta Havut ja Nuput saivat ratkaista Pöle-pöllön piilottaman aarteen mysteeriä Kimmonpuistossa. Havuille Pöle oli järjestänyt Kimmikselle radan, joka testasi kerholaisten muistia ja taitoja syksyn ajalta tutuista jutuista. Havut pääsivät samalla harjoittamaan uutta partiotaitoa, kartan lukua. Havut tulkitsivat ohjaajien avustuksella karttaa leikkipuiston alueesta. Karttaan oli merkattu 5 tehtäväpistettä, joita lähdettiin vauhdikkaasti yhdessä etsimään ja suorittamaan.

Nuput aarteen jäljillä

 Aarteenetsinnän tehtävissä kerrattiin Havujen kanssa kasveja, värejä ja kerhossa opittuja lauluja ja loruja. Lisäksi haasteena oli jonon muodostus ja laululeikki ilman aikuisen ohjausta ja luonnonmateriaaleista taiteilua. Rata oli hujauksessa suoritettu, taisi Pöle aliarvioida nokkelien Havujen osaamisen.

Nuppujen aarrejahti suoritettiin kuvasuunnistuksena. Kimmonpuisto on Nupuille jo tuttu paikka ja etappi toisensa jälkeen löytyi kuvavihjeiden avulla pienimmiltäkin kerholaisilta näppärästi.

Aarteena radan lopussa odotti salaperäinen lähetys Pöleltä. Kerholaiset saivat Parasta partioainesta- merkit hyvin karttuneista partiolaistaidoista ja heijastimet turvaksi pimenevään syksyyn. Oli ilo huomata, että osalla kerholaisista hienosti ansaittu kunniamerkki oli heti löytänyt paikkansa kerhorepun kyljestä.

Havut touhukkaina Kimmiksellä

Aarreradan suorittamisen ohessa Kimmolla on ehditty myös leikkiä, ja sehän meidän kerholaisilta sujuu. Kerhoaika kului vikkelästi Kimmiksen ”isolla puolella”. Syksyn lehdet toimivat leikeissä niin räiskälenä kuin pesuaineenakin. Havujen mielikuvituksellisia yhteisleikkejä ja hyvin karttuneita kaveritaitoja on ilo seurata.

"Tää ois palomies ja ne tois lisää lehtiä pesuaineeks"

Nuppuja leikkimässä Kimmiksellä

 Havut pääsivät tällä viikolla seuraamaan Käpylinnan vanhempainyhdistyksen tarjoamaa eläinaiheista näytelmää. Esityksessä oli kaksi tarinaa, toinen kertoi kaupunkilais- ja maalaishiirestä ja toinen ketusta ja korpista. Partiokerhon lapset seurasivat estradin tapahtumia tarkkaavaisina omalta penkiltään melkein satapäisen yleisön joukosta.

 

Teatterielämyksiä Käpylinnassa

Loppuviikosta Nupuilla ja Havuilla oli vuorossa kuukausittainen salijumppa Käpylinnassa. Jumpassa harjoiteltiin jo aikaisemmilta kerroilta tuttuja liikuntaleikkejä ja -harjoituksia, jotka alkavatkin sujua kerholaisilta jo varsin mallikkaasti. Ohjatun osuuden lisäksi kerholaiset saivat taas omatoimisesti kokeilla eri liikuntavälineitä kuten trampoliinia ja läpiryömittävää tunnelia.

Jumppavälineitä testaamassa taktiikkakerho Havut

Kiitos hauskasta kerhoviikosta kaikille kerholaisille ja Käpylinnan Leenalle, joka on ollut tämän viikon mukana kerhon touhuissa!

Hieman poikkeavan kerhoviikon jälkeen onkin ensi viikolla taas mukava palata metsään katsomaan, miten se on viikossa ehtinyt muuttua.

Hyvää viikonloppua!

Satu 

Kun metsä seikkailupuistoksi muuttui!

Suomessa suositellaan alle kouluikäiselle lapselle päivittäin vähintään kahden tunnin liikunta-annosta. Liikkumiseen olisi suositusten mukaan hyvä tutustua monipuolisesti ja erilaisissa ympäristöissä. Varhaisella iällä aloitetusta säännöllisestä liikunnasta on suuri hyöty. Liikunta nimittäin edesauttaa lapsen motoristen ja kognitiivisten taitojen kehittymistä. Oman kehon hallinta ja liikunnasta saadut onnistumisen kokemukset antavat lapselle itsevarmuutta ja kasvattavat itsetuntoa toimia yksin ja yhdessä toisten kanssa. Ja lisäksi liikkuminen on hauskaa, varsinkin mukavassa porukassa!

Kavereiden kanssa jumppaaminen on superhauskaa!

No, liikuntaa ja mukavia kavereita meillä Partiokerhossa riittää! Matkat läheisille kerhopaikoille taittuvat aina kävellen. Matkoja on syksyn aikana pidennetty sitä mukaa kun kerholaiset ovat tottuneet kävelyyn retkiköydessä. Kerhopaikoilla ja metsiköissä liikuttaessa kiipeillään ja välillä kompuroidaan, motoriset taidot kehittyvät siinä samalla kuin huomaamatta. Partiokerhon toiminnassa on viikoittain myös ohjattuja liikuntaharjoitteita ja -leikkejä. Liikuntaleikeissä kehittyvät motoriikan lisäksi myös kaveritaidot.

Montako Havua mahtuu yhdelle kivelle?

Tällä viikolla Partiokerhossa on aloitettu liikunta- ja seikkailuteema ja liikunta on sen myötä nostettu kerhotoiminnassa pääosaan. Metsä kallioineen on ollut mahtava ympäristö tarjota kerholaisille korvaamattoman tärkeitä liikunta- ja seikkailuelämyksiä.

Partiokerholaisten kerhokorteissa on nostettu esiin joka vuodenajalle muutama liikkumiseen liittyvä tavoite. Nyt syksyllä ollaan panostettu seikkailuliikunnan lisäksi jo pallotteluun, rakenteluun ja helppojen liikuntaleikkien harjoitteluun. Salijumpassa on ollut teemana pallot ja värit. Toivottavasti saadaan talveksi lunta, jotta talvelle suunnitellut liikuntakokemukset totetuisivat yhtä hyvin kun syksyiset.

Nuppuja seikkailuradalla

Nuput saivat liikunta- ja seikkailuteeman hengessä uudenlaisia kokemuksia liikkumisesta päästessään hyppimään esteradalle ja kiipeilemään köyden avulla kalliolle. Köysikiipeily oli pienten kerholaisten mielestä jännittävää, mutta kaikki uskaltautuivat kokeilemaan ja kiipesivät lopulta köyttä pitkin ihan ylös saakka. Alas kallion rinnettä pääsi turvallisesti peppumäkeä laskien tai kierien. Nuput innostuivat keksimään myös itse uusia hyppyesteitä ja kiipeilypaikkoja ja testailivat niitä innokkaasti yhdessä. Lisäksi harjoittelimme touhukkaiden Nuppujen kanssa tarkkuusheittoa heittelemällä käpyjä ämpäriin.

Kallion valloitus Nuppujen tyyliin!

Havuille rakennettiin metsään astetta haastavampi liikuntarata. Radassa oli erilaisia esteitä ja pisteitä, joissa harjoiteltiin liikuntataitoja. Hypittiin, heitettiin, tasapainoiltiin ja pujottauduttiin läpi pienistä koloista. Osa Havuista jaksoi kiertää rataa kerta toisensa perään kun toiset kokeilivat kerran tai pari ja jäivät kiinnostuneina seuraamaan sivusta.

Havuille ehdoton suosikki oli kalliokiipeily köyden avulla. Kerhossa opetellut vuorottelutaidot joutuivat tiukkaan testiin, kun kerholaiset odottivat malttamattomina omaa vuoroaan kokeilla köysikiipeilyä. Odotellessa kannustettiin kiipeämisvuorossa olevaa kerhokaveria. Ylhäällä odotti palkkiona halaus ohjaajalta ja mainiot metsäiset näkymät. Kerholaisilla oli innostuksesta posket punaisena ja onnelliset hymyt ulottuivat korviin asti kun jyrkkä rinne oli keskittymistä ja rohkeutta vaativan kiipeämisurakan jälkeen valloitettu. 

 

Miltä siellä ylhäällä näyttää?

Ensi viikolla samaa teemaa jatketaan aarteenetsinnän ja salijumpan merkeissä! Siihen saakka: Hyvää viikonloppua kaikille pienille ja suurille seikkailijoille! Muistakaa liikkua!

Satu

Paljon uutta ja jännittävää, mutta aina jotain tuttuakin!

Partiokerhossa järjestetään pienille kerholaisille monenlaista toimintaa, jokainen uusi kerhoviikko pitää sisällään jotain aivan uutta. Myös ympäristöjä, joissa kerhotoiminta tapahtuu on useita. Ulkotoiminnassa käytössämme on muutama vakiopaikka, mutta samat tutut kerhopaikatkin ovat eri vuodenaikoihin ja sääolosuhteiden vaihtuessa hyvinkin erilaisia. Toisinaan kerhopäivä vietetään osittain sisätiloissa, esimerkiksi päiväkoti Käpylinnassa tai Alkussa. Kaiken kaikkiaan Partiokerhon toimintaan liittyy siis paljon vaihtelua. 

Vaihtelu pitää kerhopäivät kiinnostavina ja luo mahtavat puitteet ympäristöön tutustumiselle, mutta samalla se tuo mukanaan joitakin haasteita. Lapsille tuttuus ja tilanteiden ennakoitavuus on usein tärkeää, vaihtelevat olosuhteet voivat tuntua kerholaisista joskus turhankin jännittäviltä. Pyrimme Partiokerhossa mahdollisuuksien mukaan pitämään yllä joitakin samoina pysyviä elementtejä. Tutut rutiinit jäsentävät meidän kaikkien kerhopäivää ja luovat etenkin pienimille kerholaisille tärkeää turvallisuuden ja pysyvyyden tunnetta. Monet toistuvat rutiinit ovatkin loppukesän ja alkusyksyn aikana tulleet kerholaisille jo kovin tutuiksi ja tärkeiksi. 

Kerhopäivä on pienelle Partiokerholaiselle suuri seikkailu!

Osa tuttua rutiinia ovat tuonti- ja hakutilanteet leikkipuisto Kimmossa. Pyrimme aina aloittamaan ja lopettamaan kerhot samassa tutussa paikassa.  Kerhopaikalle kuljetaan myös aina tuttuun tapaan turvallisesti retkiköydessä. 

Myös ohjatussa toiminassa on samana toistuvia asioita. Useimmiten saavuttuamme retkipaikalle pidämme alkupiirin. Alkupiirin ohjelma vaihtelee, toistuvia asioita siinä ovat Pölen (kerhon pöllö-käsinukke) tervehtiminen, läsnä olevien kerholaisten ja sään huomioiminen sekä kuukausiloru.  

Partiokerhon rutiineja kuvina

Jokaisella kerhokerralla rauhoitutaan nauttimaan kotoa tuodut eväät. Eväät tuntuvat kerta toisensa jälkeen olevan lapsille kerhopäivän kohokohta. Evästauolla reippaiden ja välillä vauhdikkaidenkin kerholaisten pariin laskeutuu rauha.  Vähän aikaa ollaan ihan rauhassa paikoillaan ja keskitytään tiivisti vain istuinalustan asetteluun, eväsrasioiden aukomiseen ja omien eväiden syömiseen. Eväiden syönnin lomassa on mukava jutustella rauhassa ympärillä istuskelevien kerhokavereiden kanssa ja suunnitella kohta alkavia leikkejä.

Loppulaulu lauletaan piirissä käsitysten.

Kerhon lopussa, kuljettuamme takaisin lähtöpisteeseen leikkipuisto Kimmolle laulamme piirissä loppulaulun ja taputamme hienolle kerhoryhmälle ja mukavalle kerhopäivälle. Monille kerholaisille on Kimmiksellä muodostunut oma suosikkileikki tai -paikka. Havujen ryhmässä viime viikkojen hitti on ollut pensaisiin piiloutuminen, siellä on oksien alla hauska kikatella kerhokavereiden kanssa ja yrittää piileskellä kohta saapuvilta hakijoilta.

Rutiineista hulimatta, joissakin kerhopäivissä on erityisen paljon jännitettävää. Partiokerhossa tehdään muutaman kerran toimintakaudessa retki vähän lähiympäristöä kauemmas, syksyllä, talvella ja keväällä omansa.  Erilaiset retket ovat hauska tapa tutustua ja luoda suhdetta omaan kotikaupunkiin ja sen ympäristöön. Tällä viikolla oli tullut aika Partiokerhon Havujen syksyisen retken. Retken kohteeksi olimme valinneet upeana ulkoilupaikkana tunnetun Suomenlinnan.  

Toimintakauden aikana on suunnitelmissa tutustua retkien yhteydessä monipuolisesti myös Helsingin julkiseen liikenteeseen. Suomenlinnan retkellä pääsimme matkustamaan raitiovaunulla ja lautalla, bussia päästiin kokeilemaan jo aikaisemmin syksyllä kun vierailimme Viikin kirjastossa.

Kohta lauttan! Nyt vähän jännittää!

Lähdimme matkaan kohti Suokkia leikkipuisto Kimmolta aurinkoisena keskiviikkoaamuna. Matkasimme ensin raitiovaunulla Käpylästä Kauppatorille, jossa vietettiin meidän retkeläisten iloksi tällä viikolla Stadin Silakkamarkkinoita. Kerkesimme siis samalla reissulla aistia hetkisen aikaa mahtavaa markkinatunnelmaa! Kojuissa oli monenlaista nähtävää ja ilmassa leijui voimakkaita tuoksuja, joita yhdessä haisteltiin ja tunnistettiin. Taisi torikahvilasta leijaileva pullantuoksu olla lapsille kaikkein mieluisin, se ainakin tunnistettiin välittömästi. Suurta ihailua Havujen keskuudessa aiheutti muuan taikuri, joka markkinahumussa esitteli lapsille hauskoja huivitemppujaan.

Lauttamatkalla ja Suomenlinnassa riitti Havuilla ihmeteltävää!

Kuravelliä! Totesi yksi kerholaisista katsellessaan sameaa merivettä.

Lauttamatkalla ihailtiin ruskan värittämää Helsinkiä mereltä päin. Innostuneita huudahduksia 
aiheuttivat erityisesti suuret laivat, monella kerholaisella olikin kokemusta laivamatkailusta ja kokemuksia vaihdettiin vilkkaasti lautan lipuessa kohti Suomenlinnan päälaituria. Suomenlinnassa kuljimme pienen lenkin ihmetellen mukulakiviä, vanhoja rakennuksia ja luolia. Harmillisesti emme huomanneet ottaa taskulamppuja mukaan, niillä olisi ollut hauska tutkia tunneleita paremmin.  Onneksi luonnonvaloa riitti tunneleiden sisään kuitenkin sen verran, että näimme kulkea vähän matkaa niiden sisällä.

Paluumatkalla käytimme samaa reittiä, ehdimme nauttia eväät lautassa katsellen samalla paluureitin maisemia. Eniten ihmetystä paluumatkalla aiheutti meren pinnalla ollut vaahto ja Katajanokan kupeesta taivasta kohden kohoava Finnair skywheel. Raitiovaunua odotellessa kerkesimme ihailla taas Kauppatorin ihmeitä ja Havis Amanda patsasta.

Havujen retken top 3 lasten mielestä:

1. Lauttamatka ja isot laivat

2. Suomenlinnan tunnelit

3. Silakkamarkkinoilla nähty taikuri

Retki oli kaikinpuolin todella onnistunut, sitä muistellaan yhdessä varmasti vielä monet kerrat!

Nuppujen kanssa retkeilimme tällä viikolla Käpylän kirjastolle. Kolealla syyssäällä kirjaston lämpimään oli mukava pujahtaa lueskelemaan kirjoja. Kaikille löytyi kirjastosta mieluista lukemista ja eväät oli hauska syödä lastenosaston pienten pöytien ääressä. Onneksemme kirjastossa sattui olemaan rauhallinen hetki ja saimme lastenosaston melkein kokonaan omaan käyttöömme. Kun ympäristö on rauhallinen pienikin kerholainen jaksaa keskittyä kirjallisuuteen pitkäksikin toviksi. 

Nuppujen kirjallisuuspiiri.

 

Petteri kanin seikkailut pyörimään!

Katselimme evästauon jälkeen vielä kirjaston telkkarista Petteri kanin seikkailuja ja leikimme lastenosaston leluilla. Kirjastoreissun päätteeksi Nupuille jäi aikaa leikkeihin ja keinumiseen Kimmonpuistossa.

Mukavaa syyslomaa kaikille!

Satu

Nuput aukenevat

Partiokerhossa luonto on isossa roolissa ja sen muutoksista näemme miten aika vie meitä eteenpäin. Uusi viikko alkoi kirpeässä säässä ja tunsimme tulevan talven tuulen jo kutittelevan kasvojamme. Pienten partiokerholaisten ryhmä sai nimekseen Nuput, mikä sopii mielestäni ryhmälle paremmin kuin nenä päähän!

Olemme ihaileet taivalla lentäviä lintuparvia, katselleet maassa lepääviä lehtiä ja tutkineet värien taikaa sekoittamalla vesivärejä yhteen lasipurkeissa. Lapset saivat tutustua pääväreihin, siihen miten niitä yhdistelemällä syntyy uusia värejä ja miten punainen ja keltainen muuttuu yhdessä oranssiksi. Kaikki lapset näyttivät pitävän tehtävästä ja osallistuivat innokkaasti seuraamaan opetusta.

Viikon aikana olemme keskittyneet kehittämään lasten kiipeilytaitoja. Reippaat ja itsevarmat askeet ovat kuljettaneet meitä kohti kalliota ja olemme tasapainoilleet myös koivun notkeilla oksilla. Kiipeily on tuonut lasten kasvoille suuren hymyn ja on ollut hienoa huomata miten lapset nauttivat omista onnistumisen kokemuksistaan.

Partiokerhossa on hyvä yhteishenki ja tilaa napata uusia ideoita kerhon käyttöön. Nuppujen iloksi saimme tiistaina vieraan joka puhalsi isoja saippuakuplia puiston puiden lomaan. Luovuus näkyy lapsissa päivittäin ja partiokerhossa annamme tilaa lapsen ideoille. Mukana matkassa oleva Pöle Pöllekin pääsi kiikkumaan metsässä kun eräs lapsi keksi idean rakentaa ihka oman kiikun Pölelle.

Kimmon puiston kiikut ovat olleet päivittäin partiokerhon käytössä, välillä lapset joutuvat jonottamaan omaa vuoroaan kiikkuun. Kiikkuminen tuntuu olevan kuin palkinto lapsille hyvästä kerhopäivästä, oma hetki missä voi rentoutua kerhon ja kodin välillä.

Partiokerho tarjoaa lapsille arvokasta omaa leikkiaikaa ja lapset ovat ryhmäytyneet erittäin hyvin. Leikit sujuvat ongelmitta kuin vanhoilla ystävillä.

Reipasta viikonloppua!

Terkuin Sofia