Huhtikuun hyveitä

Tehdäänpäs matka Hyve taloon. Ensimmäisessä kerroksessa asuu Leijona Luotettavuus, mitä sisustaa aikataulut ja turvaa tuovat rajat. Toisessa kerroksessa asuu Kilpikonna Kärsivällisyys joka rakastaa asioiden kertaamista ja kannustaa lapsia omatoimisuuteen. Kolmannessa kerroksessa asuu Sammakko Suvaitsevaisuus, joka hyväksyy toiset sellaisena kun he ovat, hyväksyy sen että lapset tarvivat eri määrän esimerkiksi huomiota että saavat saman verran. Neljännessä kerroksessa asuu Riikinkukko Rohkeus joka kannustaa kaikkia kokeilemaan uusia asioita ja olemaan oma itsensä, sekä myös myöntämään omat virheensä. Viidennessä kerroksessa asuu Itikka Innokkuus joka vieraita odotellessaan jo ryntää katsomaan ikkunasta tielle ja ottaa uudet asiat ja haasteet positiivisesti vastaan, vaikka ei ole varma tuleeko lopputulos olemaan onnistunut. Kuudennessa kerroksessa asu Aasi Avoimuus uskaltaa sanoa mielipiteensä ja kuuntelee myös muiden ajatukset mielenkiinnolla. Seitsämännessä kerroksessa asuu Haukka Huumorintaju joka valvoo kaikkea ylimmästä kerroksesta, vierailee jokaisessa kerroksessa seuraamassa ja tuomassa läsnäoloon keveyttä.

Löysimme maanantaina Kimmikseltä ihania puupalikoita

Tässä oli esimerkki seitsämän kerroksisesta hyve talosta. Kerroksia voi lisätä ja hissillä matkata aina korkeammalle. Hyveitä voi harjoitella, oppia ja tulla paremmaksi. Katsoin listaa, missä oli 50 eri hyvettä kirjattuna ja ympyröin niistä sellaiset mitkä olen kokenut kaikkein merkittävämmäksi meidän partiokerhossa. Lasten kanssa voi keskustella arjen tilanteissa hyveistä. Esimerkiksi Kilpikonna Kärsivällisyys voi tulla vierailulle kun on aika harjoitella lasten kanssa omatoimista pukeutumista, kun taas Riikinkukko Rohkeus voi olla hyvä voimaa antava eläin kun kokee uusia asioita, kiipeilee kalliolle tai palaa viikonlopun jälkeen taas partiokerhoon, arkeen missä opetellaan uusia taitoja. Hyveet eivät ole vaan pelkkiä sanoja, ne pitävät sisällään arvokkaita käyttäytymismalleja mitä lapset oppivat hiljalleen mukaillen aikuisten käyttäytymistä.

Reippaat Havut matkalla Malmin Skidikinoon

Paluumatkalla pohdittiin Emilian tarinoiden opetuksia ja hassuteltiin

Maanantaina aloitimme viikon menemällä havumetsään eri kautta kuin normaalisti. Ohitimme Helsingin luonnontieteen lukion, mihin oli juuri rekka tuomassa ruokaa. Jäimme ihmettelemään rekkaa, kuuntelimme sen tuottamia ääniä, rullaavaa hyllyä asvaltilla mikä notkui perunoita ja sipuleita. Jatkoimme mäkeä ylös kohti Päiväkoti Käpylinnaa, jonka pihalla lapset leikkivät, heidän ääni täytti koko kadun. Ennen Havumetsään saapumista ohitimme ison risteyksen, missä autot vilisivät rekkojen vierellä, huoltoasemalla pestiin autoja ja kuuntelimme liikennevalojen vaihtumista vihreästä punaiseen.

Pidimme alkupiirin havumetsässä leikkien lentokoneita ja herättelimme kehoa leikkeihin venyttelemällä ja hyppimällä kyykystä ylös ja takaisin alas. Metsä näyttää suojaiselta, vaikka se on keskellä kaupunkia tuo sen suuret puut oman tunnelman. Meidän metsämme on kuitenkin myös välillä kovin meluisa. Evästauon aikana ympäröivät liikenteen äänet tuntuivat raikuvan metsässä. Kysymys taitaa kuulua että missä on nykyisin hiljaista?

Nuput pääsivät tiistaina mm. piirtämään katuliiduilla

Pikkumetsää siivottiin Nuppujen toiveesta

Kuulostaa siltä että kevät on nielaissut hiljaisuuden mahaansa. Kävimme Nuppujen kanssa kävelyllä tiistaina ja palasimme Kimmikselle syömään eväät. Aurinkoinen aamupäivä oli houkutellut Kimmiksen täyteen lapsia ja pienet Nuput ihmettelivät leikkien lomassa kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Uusia ääniä ja lapsia, uusi vuodenaika, sitä ei käy kieltäminen. Kevät on täällä, sen kuulee kun katuja lakaistaan, linnut ovat palanneet ja kun hyppyskä ja rullat iskevät asfalttiin. Ehkä pitkän talven jälkeen kevään tuomat äänet kuulostavat kovemmilta mitä ne ovatkaan. Lapset ovat erilaisia, toinen ei ole moksiskaan ympäristön muutoksista kun taas toisen koko energia menee sen tarkkailuun. Jokainen reagoi ympäristöön omalla tavallaan ja on hyvä että välillä tapahtuu muutoksia, tärkeintä on että lapsella on turvallinen olo ja lapsi saa esittää kysymyksiä siitä mitä ympäristössä tapahtuu. Ensi viikolla juttelemme lasten kanssa lisää hyveistä, siivoamme metsää ja metsästämme metsässä hiljaisuutta, aina kun kevään tuomien äänien nauttimiselta kerkeämme!

- Sofia